Etelä-Suomen Säpe-porukan kevään kuulumisia

Etelä-Suomen alueellinen ryhmä on tavannut kevään 2017 aikana kahtena tehokkaana lauantaisena koulutuspäivänä. Osallistujien säpe-projektien lisäksi on tutustuttu erilaisiin oppimisympäristöihin musiikkioppilaitoksessa ja peruskoulussa. Ideoita, ajatuksia ja kommentteja on sinkoillut antoisissa tapaamisissame runsaasti. Välillä on keskusteltu yleisemmälläkin tasolla opettajan työstä ja muistettu kuinka mukavaa yhdessä tekeminen ja musisoiminen on, varsinkin näin osaavan porukan kanssa. Osallistujien suunnittelemia käytännön sävellysharjoituksia on päästy kokeilemaan koko porukan kesken ja niitä sekä ja syntyneitä sävellyksiä on koko ryhmä kommentoinut. Näin ovat osallistujat päässeet kehittämään projektejaan entistä toimivimmiksi.

Lauantaina 11.2.2017 tapasimme Keski-Helsingin musiikkiopistossa. Päivämme alkoi Sarin ohjaamalla alkulämmittelyllä, jossa loimme yhteisen sykkeen päälle omilla äänillämme ”pilkkumusiikkia”. Innoittajana tässä oli Helsinki Art Museumissa (HAM) esillä ollut Yayoi Kusaman In Infinity -näyttely. Pilkkumusiikkia soitimme myös mukanamme olleilla ja luokasta löytyneillä soittimilla. Sari kertoi tarkemmin kuvataiteen ja musiikin yhdistäneestä kouluprojektista, jonka inspiroija kyseinen taidenäyttely oli. Projektissa oli innostuttu piirtämään pilkkutaidetta, sitten luomaan pilkkuseinät, pikkupaloja kattoon, pilkkulaatikko, jonne mennä, maalaamaan tavaroita/kynsiä/löytötavarajäännekenkiä pilkulliseksi, luomaan ja äänittämään pilkkumusiikkia, tekemään pilkkumusiikkinotaatioita ja jopa pitämään koko solun taidetempaus kutsuvieraineen ja herkkuineen.

Ryhmän edellisessä tapaamisessa oli täksi kerraksi sovittu osallistujien omien sävellysprojektien esittelyä ja niiden pohjalta tehtyjen harjoitusten teettämistä ryhmällä. Ennen tarkempaa projekteihin tutustumista pohdimme improvisoinnin ja säveltämisen rajapintoja. Muuttaako paperille kirjoittaminen improvisoinnin tai äänet sävellykseksi? Säveltämiseen voi ryhtyä monella tapaa, tarkemmin ja analyyttisemmin tai sitten vain lähdetään tekemään ja katsotaan mitä syntyy. Opettajan rooli ohjaajana ja organisoijana vaihtelee sekin tarpeen mukaan. Pienemmissä ryhmissä tai yksilötöissä ohjaaminen voi olla helpompaa, kun taas suuremmissa 20-30 henkilön ryhmissä voi olla avuksi jakaa vastuurooleja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi dokumentoija tai kirjuri, introvastaava, aikatauluttaja… Arviointi herätti myös keskustelua ja päädyimme siihen, että sen on oltava läsnä koko ajan. Tuotosten dokumentointi ja jakaminen on tärkeää, mutta esimerkiksi omien kännyköiden käyttö tässä tuo myös haasteita tekijänoikeuksien suhteen. Kenen teoksia voi jakaa, missä niitä voi julkaista ja kenelle? Suojatut ja vain tietyn ryhmän käyttöön rajatut pilvipalvelut kuten Google Drive tai Dropbox voivat olla tässä toimivia vaihtoehtoja.

Pauliina Puukko kertoi 4.-6. luokkien musiikin valinnaiskurssilla käyttämästään tavasta lähteä säveltämisprosessissa liikkeelle sointukierron päättämisestä. Näemme varmaan Pauliinan tekemät tyylikkäät ohjeet täällä blogissa. Mirja Karjalainen-Väkevä oli toteuttanut 7. luokkien musiikinopetuksessa joululauluprojektin. Projekti oli käynnistynyt joululaujen tunnelmien miettimisellä. Avuksi ja pohjaksi annettiin valmis rakennemalli. Äidinkielen tunnilla oli tehty kertosäkeen sanat nimettöminä ja jaettu ne kaikkien käyttöön. Prosessissa syntyi hyvin monenlaisia tuotoksia: kertomuksia äänimaisemalla väritettynä, täsmälleen rakennelapun mukaisia joululauluja, kesken jääneitä aihioita, joista voisi lähteä kehittämään kokonaisia lauluja, “kollaaseja” valmiista lauluista sekä hetken improvisaatioita (opettajan tullessa kuuntelemaan). Kokeilimme prosessin tiivistetysti: ohjeistuksena olikin nyt miettiä kesäloman alkamiseen liittyvä sana (esim. Suvivirsi, aurinko). Seuraavaksi mietimme sille rytmin, esitimme vuorollamme rytmiringissä ja muut toistivat. Monella sattui olemaan villasukat jalassa, joten välillä toistajiksi otettiin kaikkien osallistujien sijaan vain villasukkajalkaiset.

Keskustelimme vielä lyhyesti säveltämisen haasteista: Miksi kaikki eivät innostu? Innostuvatko kaikki matematiikassa? Mahdollisimman monipuoliset säveltämisen menetelmät ovat oiva keino innostaa: laulaen, soittaen, teknologian keinoin, musiikkivideoiden tekeminen. Lounaan jälkeen Petra Ainali ja Saara Lipponen esittelivät mainosmusiikin eli jinglen säveltämisprojektinsa. Aloitimme työskentelyn ryhmissä yrittämällä muistaa mahdollisimman monta mainosjingleä, jotka listasimme muistiin. Ringissä ”suohonlaulantatyyliin” esitimme muistamiamme jinglejä vuorotellen, kunnes eniten niitä muistanut ryhmä vei voiton. Seuraavaksi siirryimmekin samoissa ryhmissä keksimään mainoslauseita ja säveltämään niiden pohjalta omia jinglejämme, joissa käytimme apuna luokkasoittimia, omia soittimia ja GarageBand-ohjelmaa taustojen tekemiseen. Ohjeistuksena omaan mainosbiisiin oli, että sen tulee sisältää rap-osio, soitettu osio, laulua ja kertosäe.

Nacera Ketroussi kertoi sävellyttämiskokeilustaan yhteistyössa maantiedon opettajan kanssa. Ajatus on tutkailla 7. luokkalaisten ryhmän kanssa, miten aineet ovat yhdistettävissä ja saataisiinko opiskelua tukevia rallatuksia syntymään.

Jatta Pihlajaniemi puolestaan kertoi Hyvä luokkahenki -kisasta, johon hänen oppilaansa olivat päättäneet osallistua tekemällä oman biisin, joka sitten voittikin 2. palkinnon kyseisessä 840 oppilaan koulussa! Sanojen teemaksi oli valittu yhdessä hyvä luokkahenki, mietitty millainen kyseinen luokka on ja mitä riimipareja asiaan liittyy. Melodiapätkiä olivat kaikki oppilaat säveltäneet rajatulla sävelvalikoimalla (C, D, E, G, A), soittaneet niitä syntikoilla tai laattasoittimilla ja kuvanneet tableteilla videolle. Valittu kuuden oppilaan ryhmä toimi ”palojen# yhteen liimaajana, vaikka tosin opettaja auttoi vähäsen.

Henna Suomi kertoi koulussa ohjaamastaan musakerhosta, kyseisen ryhmän oppilaiden kesken sävelletystä tunnuskappaleesta ja sen luokkahenkeä nostaneista vaikutuksista. Koko porukkamme pääsi musisoimaan ja soittamaan kyseisen teemakappaleen, luokasta löytyneitä tai omia soittimia käyttäen. Päivänä loppukommentteina kuultiin muun muassa seuraavaa: “Iso kiitos kaikille tästä päivästä! On meillä hieno ja voimauttava porukka!”, “Halpaa terapiaa!”, ”Yhdessä soittaminenkin on niin harvinaista, että ihan itkettää. Kiitos kaikille.”, “Joka kerta tosi energisoitunut olo! Hyvä me!! :)”.
Seuraavan kerran ryhmä tapasi lauantaina 11.3.2017 Helsingin Yliopiston Viikin normaalikoulussa. Pääsimme tutustumaan kaikki peruskoulun luokka-asteet sekä lukion käsittävän koulun tiloihin. Lämmittelyleikkinämme oli tällä kertaa konsonanttikeskustelu. Pareja säännöllisesti vaihtaen keskustelimme keksityillä konsonanteista koostuvilla sanoilla. Melko haastavaakin, mutta sitäkin hauskempaa, ja eiköhän tule selväksi mitä tarkoittaa konsonantti!

Edellisessä tapaamisessa aloitettuja säveltämisprojektien esittelyitä jatkoi Pia Nurmela. Hän esitteli millä tavoin on käyttänyt Soiva siili -metodia alakoulun musiikin opetuksessa. Ensin valitaan koko ryhmän kesken aihe, joka tässä esimerkissä oli ollut joulu. Seuraavaksi aloitetaan sanoituksen työstäminen keksimällä aiheeseen liittyviä sanoja, ja kukin sana merkitään omalle paperilapulleen. Muodostetaan sanoista sopivia sanapareja, yhdistetään toisiinsa sopivia sanoja ja tarvittaessa täydenetään esimerkiksi verbeillä. Yhdessä oppilaiden kanssa neuvotellaan mitä ja miten tehdään, otetaan erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä huomioon. Sanoitusta varten etsitään myös riimipareja ja pohditaan yhdessä, jos joitakin sanoista halutaan toistaan. Melodia keksitään yhdessä ryhmässä laulamalla. Opettaja huolehtii äänittämisestä ja äänitysten kuuntelusta koko prosessin ajan ja dokumentoi projektin vielä lopuksi nuotinnoksen muotoon.

Välileikkinä muodostimme ringin ja keksimme yhteisen sykkeen päälle rap-lyriikoita, aiheena tietenkin säveltämisen pedagogiikka.

Iltapäivällä jakauduimme pienempiin työpajaryhmiin. Sarin ryhmässä käytettiin iPadeilla GarageBand-sovellusta ja tutustuttiin sen ominaisuuksiin. Ernon ryhmässä tutkittiin musiikin säveltämistä ohjelmoimalla käyttämällä selainpohjaista Sonic Pi -ohjelmalla. http://sonic-pi.net Oton ryhmässä testattiin, millä tavoin GarageBandin Jamit-ominaisuus voisi olla hyödyksi säveltämisessä pienryhmissä. Jamit-ominaisuuden avulla on kolmen osallistujan mahdollista saada GarageBand-ohjelmassa käyttöön yhteinen näkymä, jolloin kaikki tehdyt äänitykset ja muutokset näkyvät välittömästi kunkin osallistujan laitteen omalla ruudulla. https://support.apple.com/kb/PH17249?locale=fi_FI&viewlocale=fi_FI. Kunkin työpajan mielenkiintoiset tuotokset kuunneltiin lopuksi ja selostettiin mitä ja miten oli saatu aikaan.

Mainokset