SÄPE Säveltämisen pedagogiikka, Pohjoinen alueseminaari 3
Jokilaaksojen musiikkiopistolla Nivalassa 22.4.2017

Aloitimme Nivalan seminaarin tervetuliaiskahveilla ja pienellä purtavalla. Ensimmäisenä demona Sodankylän etäosallistujat Tita Vester-Mäkinen ja Heli Koivukangas kertoivat Lauluja Lapin eläimistä -projektistaan ja demon lopuksi lauloimme porukalla oppilaiden säveltämän ja sanoittaman laulun Meeri teeri.

Laura Ronimus ja Mirja Pohjosenperä kertoivat säveltämiskokemuksista alakoulussa MOK-viikolla.

Marja Ervasti:
Ervastin Marjan demossa annettiin kesäksi kotitehtävä, joka oli säveltää parityönä Suomen 100 -vuotissyntymäpäivän innoittamana äänellinen teos, laulu tai instrumentaali. Pariksi valittiin henkilö, jota ei vielä tunne kovin hyvin, jotta saadaan uutta näkökulmaa teoksen tekoon.

Jotta säpe-koulutuksen muiden alueryhmien materiaalit tulisivat tutuiksi ja kerrattua, Marjan demossa annettiin sävellyksen tueksi Kleemolan Antin biisin teko-materiaali tutustumista varten. Lisäksi tutustuttiin oululaisen Soivan Siilin sanaverstaasta laulupajaan – materiaaliin ja co-writing-työskentelynäkökulmiiin. Lopuksi laulettiin vielä uudenuutukainen Soili Perkiön ja Hannele Huovin Suomi 100 laulu oman työskentelyn innoittamiseksi. (Ks. oheisliitteet).

Ohessa säveltämistä varten annettu materiaali,
1.Antti Kleemolan materiaali (Suvi Hartikainen jakanut aiemmin)
2.Co-writing työskentelynäkökulmia
3.Perkiö/Huovi Suomi 100-biisi
4.Soivan Siilin sanaverstaasta laulupajaan -materiaali

Pirkko Paananen-Vitikka: Runosäveltäminen

Runosäveltämisessä keskeisellä sijalla ovat aistit ja tunteet. Pikke esitteli ensin yhden nykyrunoa muotoavan tekijän, kolmen tosilauseen tekniikan.
Runossa on kolme keskeistä lausetta: ilmoitus-, havainto- ja tunnustuslause. Ennen kirjoittamista ja säveltämistä tutustuttiin myös runoilmaisun keskeisiin keinoihin ja tunneprosesseihin.

Runon aiheen sai valita vapaasti. Virikkeinä oli aihelista ja esineitä, joita tutkimalla sai inspiroitua tekemään havaintoja ja tunnustuksia esineestä tai omasta itsestään.
Kukin pienryhmä kirjoitti ensin runon, jossa on ilmoitus-, havainto- ja tunnustuslause. Pikke jakoi kullekin ryhmälle muistiinpanoja varten graafisen partituurin pohjan,
jossa oli tilaa tekstille ja äänille. Valmiit runot koottiin valkokankaalle.

Ryhmien seuraava tehtävä oli suunnitella sävellys, jossa äänet ilmensivät runon kolmea tosilausetta. Pikke johdatteli miettimään tekstin ja äänten suhdetta,
miten äänet ilmaisevat ilmoituslausetta, aistihavaintoja ja tunnustuksen takana olevaa tunnetta. Mitä lisätietoa ne tuovat runoon? Ovatko teksti ja äänet samansuuntaisia vai onko niiden välillä kontrasteja? Pikke kehotti kokeilemaan eri tapoja ja tekemään havaintoja, kuinka tunne tai tunnelma silloin muuttuu. Mitä tahansa ääniä ja tilassa olevia äänilähteitä sai käyttää vapaasti.

Tämän jälkeen kukin ryhmä esitti runosävellyksensä. Runoteksti oli samanaikaisesti näkyvissä valkokankaalla. Esitykset äänitettiin videolle.
Kunkin sävellyksen tunnelmasta ja äänistä keskusteltiin yhdessä.

Ryhmien hienot runot olivat ilmaisultaan vahvoja ja muodoltaan tiiviitä. Niissä oli selvästi kolmen tosilauseen muotoama rakenne.
Sävellykset ilmaisivat runon keskeistä tunnetta vahvasti. Muut ryhmäläiset tunnistivat runon keskeisen sanoman ja tunteen.
Yhdessä ryhmässä syntyi laulumuotoinen sävellys, jossa säestyssoittimena oli ukulele; lisäksi käytettiin ääniefektejä tietokoneelta.
Kahdessa ryhmässä syntyi nykymusiikkia, jossa käytettiin erilaisten kieli-, puhallin- ja lyömäsoittimien äänenmuodostustapoja luovasti.

Erja Mesimäki: Siementen salaisuus

Pohjustusbiisi: Salaisuus (san. Liisa Kallio, säv. Soili Perkiö; löytyy levyltä Pikku Papun laulut)

Pienet puut upottavat juurensa maahan. Ne vankistavat juuriaan, kasvattavat pitkän rungon ja nostavat oksansa kohti taivasta. Millaisia salaisuuksia siemenet kertovat puille?

Ollaan piirissä. Siemen (esim. kindermunan muovikuori) käy jokaisella piirin jäsenellä. Siemen kertoo kaikille piirin jäsenille jonkin salaisuuden. Improvisoidaan salaisuudet omalla äänellä.

Puut huojuvat tuulessa. Välillä tuulen puuska on niin kova, että se saa puiden juuret irtoamaan maasta. Puuskat kuljettavat puita, kunnes tuuli laantuu. Puut päätyvät uudelle kasvualustalle.

Seistään ympäri tilaa. Yksi puu lähtee kuljettamaan siementä. Samalla kun siemen liikkuu, se huutelee salaisuuksiaan. Puu luovuttaa siemenen toiselle puulle ja jää uudelle paikalleen toisen puun lähtiessä siemenen kanssa matkaan. Se kellä on siemen, saa liikkua, muuten ollaan paikallaan. Aluksi siemeniä on yksi, mutta vähitellen ne lisääntyvät ja lopulta taas vähentyvät.

Antti Salminen:
Valitaan sävellyksen lähtökohdat, kuten asteikko tai käytössä olevat soinnut, opetettavan asian ja ryhmän tason mukaan. Säpe-luennolla tehtiin kahdeksan tahdin mittainen sävellys luonnollisessa mollissa sointuasteisiin I-VII. Tahtilajina oli 4/4. Inspiraationa voi käyttää sanoituksen tai runon pätkää, jonka valinnassa voi huomioida muita sävellyksen lähtökohtia. Luokkahuonetilanteessa valitaan myös parit tai pienryhmät, jotka kukin tekevät oman sävellyksensä ja päättävät keskinäisestä työnjaosta sekä sävellyksen että esitysvaiheen soitinvalintojen suhteen.

Tämän jälkeen sävelletään seuraavien vaiheiden mukaisesti:

1.) Soinnutus, esim. sointu per tahti

Tässä vaiheessa voi esitelmöidä myös sointuopista lyhyesti, mikäli on ajankohtaista. Halutessaan voi ohjeistaa aloittamaan ja lopettamaan !-asteeseen.

2.) Puolinuottimelodia sointusävelistä

Vaiheen tarkoitus on rakentaa sävellykselle luonnosmainen melodinen runko, jonka pohjalta 3. vaiheessa tehdään itse melodia.

3.) Melodian rikastaminen hajasävelillä. Tässä huomioidaan myös mahdollisen sanoitukseen rytmiä.

Ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa pärjätään äärimmillään jopa arpanopalla, mutta kolmannessa vaiheessa luovuus laitetaan peliin. Tarkoitus on rakentaa luonnosmelodiaa ja sointuja apuna käyttäen mielekäs melodia, joka huomioi käytössä olevaa sanoitusta (mikäli sävelletään sanoitukseen).

4.) Konsertti / keikka

Esitetään valmis sävellys joko omalle ryhmälle tai oppilaskonserttien yhteydessä. Mikäli sanoitus on pidempi, sävellystä voidaan muunnella esim. vaihtamalla säestyskomppia eri säkeistöissä.

Silja Hurtig-Veteläinen: Demona sointuharjoitus

Sointu on kuin lumiukko. Jaetaan oppilaat kolmeen ryhmään. Alimman sävelen laulavat istuvat lattialla, seuraavat tuolilla ja ylimmän sävelen laulajat pöydällä. Lauletaan alkuun lämmittelyksi kromaattinen asteikko. Opettaja antaa äänet duurisointuun. Kun opettajan peukalo näyttää jollekin ryhmälle ylös/alas, se ryhmä laulaa puolisävelen ylös/alas. Näin edetään eri suuntiin, jolloin saadaan laulettua duurin lisäksi molli, ylinouseva ja vähennetty sointu. Opettaja kuuntelee puhtautta ja etenee seuraavaan sointuun vasta kun edellinen on puhdas.
Airi Salmela: Post-it -lappudemo

Mupe 1-ryhmän kanssa 2-3 aloitettiin säveltäminen tekemällä parin-kolmen tahdin mittaiset minisävellykset seuraavalla metodilla: Jaoin oppilaille pieniä post it-lappuja, joihin ensimmäisellä kierroksella kirjoitettiin yksi substantiivi. Toisella kierroksella adjektiivi, kolmannella verbi. Laput kerättiin sanaluokkien mukaan eri astioihin, joista arvottiin biisin sanat jokaiselle, saivat siis itse nostaa itselleen ”arpaliput”. Vähän sama idea kuin Höpön löpön -korttipelissä.

Lauseista muodostettiin hokema, joka kirjoitettiin ensin pelkkänä rytminä ja vasta sitten lähdettiin keyboardilla hakemaan melodiaa. Lähtösävel oli vapaa, mutta alue rajoitettiin oktaavin laajuuteen. Tavoitteena oli saavuttaa duuri-/mollitonaalinen kappale, jolloin oktaavin sisällä soitellessa oppilaat kuulonvaraisesti hahmottivat asteikon sävelet lähes aina oikein, tai kuulivat, missä kohtaa asteikko kuulosti ”oudolta”. Kuulonvaraisesti löydetystä asteikosta pääteltiin, mikä sävelllaji mahtoi olla kyseessä; tässä oppilaat tarvitsivat apua, yksi modaalinen sävellys olla mukana yhdellä oppilaalla. Hän oli tykästynyt kuulemaansa miksolyydiseen moodiin (mitä en tietenkään lähtenyt selvittämään!) ja päätimme mutkitta hyväksyä asteikon sellaisenaan. Se oli kyseisen oppilaan ”erikoisduuri” 😉

Kun kaikilla oli tahti- ja sävellajit kohdillaan, alettiin nuotintamaan lause. Tästä muodostui säe A. Jatko-osaksi tuli tehtäväksi säveltää säe B soitinsoolona. Lopuksi vielä kertauksena säe A joko samoillla tai uusilla sanoilla.

Säpe-seminaarissa idea kehittyi eteenpäin: saatiin muodostettua hienoa puhekuoroluuppia, kun luettiin kaikki omat lauseemme yhtä aikaa. Välillä jätettiin jokin sanaluokka pois, jolloin soivaan partituuriin tuli dynaamisia taukoja.

Tapio Lappalainen: Garageband-ohjelman käyttö mupe-opetuksessa – oman biisin osan keksiminen

Olen kokeillut Garage Band-ohjelman käyttöä eri tasoisissa Mupe-ryhmissä.
SOINTUJEN / HARMONIOIDEN TEKO:
Ensin olen pyytänyt oppilaita keksimään sointukierron, jossa on 3-8 sointua, keyboardin äärellä kuulokkeet päässä. Ainoa kriteeri sointukierrolle oli, että oppilas itse tykkää siitä.
Tämä sointukierto toimii runkona biisin osalle, joka jokaisen oppilaan on tarkoitus tehdä.

Kun sointukierto on valmis, oppilaan tulee kirjoittaa paperille keksimänsä soinnut sekä nuoteiksi että sointumerkeiksi. Tässä kohtaa opettaja pääsee näkemään mitä oppilas ymmärtää soinnuista.

Kun sointukierto on olemassa ja se on kirjoitettu paperille, sointukierto äänitetään (midinä) GarageBandiin siten, että kutakin sointua soitetaan yhden tahdin verran 1/4-rytmillä sointuja toistaen tahti täyteen.
Pianon tai muun harmoniasoitinsoundin valmitseminen GarageBandin soittimista.
Keyboard on kytkettynä tietokoneeseen USB-johdolla.
Sointukierron äänityksen jälkeen oppilaan tehtävänä on keksiä bassolinja sointukierron pohjalta.

BASSOLINJAN OHJEISTUS:
Keksi bassolinjaan rytmiikkaa oman maun mukaan.
Bassolinjassa voi käyttää kolmisoinnun säveliä. Soinnun kvinttiä käytetään useammin kuin soinnun terssiä. Bassolinjaan voi laittaa sekaan myös astekulkuja.
Bassosoundin valitseminen GarageBandin soittimista.

RUMPULUUPIN VALINTA:
Garagebandin rumpuluuppien kuunteleminen. Kun oppilas löytää luupin, josta hän pitää, hän voi siirtää luupin luuppi-ikkunasta arrange-ikkunaan ja kuunnella miltä tämä rumpuluuppi kuullostaa tekemiensä sointujen ja bassolinjan kanssa. Rumpuluuppien kuuntelu ja kokeilu omien stemmojen kanssa jatkuu.
MELODIA KEKSIMINEN:
Melodian keksiminen itsekeksityn ja olemassa olevaan sointukierron ja bassolinjan päälle.

Vinkkejä melodian keksintään:
Aloita melodia jollakin ensimmäisen soinnun sointusävelistä. Tahdin loppupuolella ennen kuin vaihtuu seuraava sointu, anna melodian “karata”. Improvisoi ja kokeile melodiaa eteenpäin keyboardia käyttäen.

Kun uusi sointu vaihtuu, jatka tahdin alusta melodiaa jollakin uuden soinnun sointusävelellä.

Mielikuva koiranhihnasta. Uuden soinnun alkaessa aloitetaan sointusävelellä (koiran hihna tiukalla). Tahdin alun jälkeen melodia saa liikkua vapaasti, niin kuin koira, liekaa löysätään, kunnes taas vaihtuu sointu, jolloin nyöriä taas kiristetään ja valitaan tahdin alkuun joku sointusävelistä.
HYVÄ OSIO TÄSSÄ TEHTÄVÄSSÄ:
Kun oppilas keksii melodian pianolla soittaen. Hän päätyy keksimään siihen sävelien lisäksi myös rytmin. Tätä rytmiä voi käyttää rytmisanelutehtävänä. Oppilaan on syytä kirjoittaa melodia rytmien kera paperille kynällä.

Tätä GarageBand -ideaa voi käyttää seuraavissa kursseissa: Mupe 1, Mupe 2, Mupe 3, Solfa D, Teoria D ja HOP. Jokainen lähtee liikkeelle oman tasonsa sointuvalikoimalla.

Teoria D:ssä tehtävään voidaan sisällyttää myös ehdotuksia hajasävelien käytöstä melodiaa keksiessään.

GarageBandistä läpikäytyjä perusasioita biisinosan teon yhteydessä:

uusien raitojen luominen
rec – play – stop -näppäimet ( + pikanäppäimet)
tempon säätäminen
metronomin kytkeminen päälle / pois
count in:n kytkeminen päälle / pois
soittimen / äänilähteen vaihtaminen
nuottien syöttäminen ja säätäminen piano roll -ikkunassa
nuottien säätäminen partituuri -ikkunassa
nuottien/regionien kvantisoiminen
– rumpuluuppien lataaminen luuppikirjastosta

Sanna Ahvenjärvi: Improvisointia kuvien pohjalta soittimien uudempia soittotapoja hyödyntäen jäi ajanpuutteen vuoksi syksyn tapaamiseen.

Advertisements