SÄPE Säveltämisen pedagogiikka, Pohjoinen alueseminaari 2 Koillis-Lapin musiikkiopistolla Kemijärvellä 25.2.2017

 

Pirkko Paananen-Vitikka: iPadilla säveltämisen työtapoja

1) DrumJam: Salissa oli seminaarin aluksi alkulämmittely ensin kehosoittimilla, sitten lyömäsoittimilla improvisoiden DrumJam-iPad-sovelluksen taustaraidan päälle. Rytmin keksimisessä saattoi hyödyntää rytmitavuja, joista koostuvia kuvioita oli taululla. Tämän jälkeen siirryttiin yleisten aineiden luokkaan kokeilemaan DrumJam-improvisointia iPadeilla. Osallistujilla oli pareittain yksi musiikkiopiston iPad käytettävissään. Luokan kaiuttimista kuului opettajan taustaraita 2 part Bongo Latin, jonka soittimina olivat mm. bongot, congat ja clavesit. Kukin pari kokeili jotakin DrumJamin soolopad- instrumenttia, jolla tehtiin parin kanssa kysymys-vastaus-improvisaatiota. Sooloinstrumentteja sai kokeilla useita.

2) Notion, GarageBand ja iMovie: Seuraavaksi Pikke esitteli pt1-piano-oppilaansa säveltämän kummitusaiheisen kappaleen ja kertoi sävellyksen syntymisprosessista. Sävellys kertoi tyttö- ja poikakummituksesta, jotka asuivat kerrostalon kellarissa ja tekivät ystävällismielisiä kepposia. Kappale oli syntynyt useamman tunnin aikana. Yhden tunnin aikana syntyi noin 4 tahtia ja seuraavalla tunnilla taas neljä tahtia. Kertauksineen kappale oli 20 tahdin mittainen, ja se on sävelletty kahdelle pianistille. Toinen pianisti soittaa pianon kieliä pianon sisältä helminauhalla.  Oppilas nuotinsi sävellyksen Notion-nuotinnusohjelmalla opettajan avustuksella. Tämän jälkeen sävellys äänitettiin audioäänityksenä GarageBandilla (opettajan ja oppilaan yhteissoitto flyygelillä). Oppilas piirsi kotonaan myös kummitusaiheisia piirroksia. Äänite ja piirroksista otetut valokuvat vietiin iMovie-ohjelmaan, johon tehtiin pieni animaatioelokuva sävellyksestä ja kuvista.

3) GarageBand-instrumentit, plugin-sovellukset Impaktor ja Musyc sekä iMovie:

Lopuksi Pikke esitteli lyhytelokuvaksi sävelletyn demon, joka oli tuotettu käyttäen GarageBandin MIDI-instrumentteja (mm. etniset soittimet erhu ja pipa, syntetisaattorit), Apple-audiolooppeja sekä kahta ulkoista plugin-ohjelmaa Impaktor ja Musyc. Impaktorilla oli luotu perkussioraita, joka oli tuotu GarageBandiin. Musyc-sovelluksella oli luotu perkussiivinen raita, jossa ei ollut pulssia. GarageBand-sävellys oli tämän jälkeen viety iMovien ääniraidaksi, ja iMoviessa oli työstetty valokuvista kuvaraita.

 

Sanna Ahvenjärvi: Tunteista säveltämisessä

Sävellysprosessissa on läsnä monen ihmisen tunteet moneen suuntaan. Oppilaan osalta sävellysprosessissa voidaan olla hyvin henkilökohtaisten ja kipeiden asioiden äärellä. Koska oppilas voi olla sävellyksen äärellä tunnetasolla avoimena, hän voi olla hyvin haavoittuvaisessa tilassa ja tämä täytyy ottaa huomioon säveltämisen ohjaamisessa. Sanna kertoi esimerkkitapauksia vuosien varrella eteen tulleista oppilaiden sävellyksiin liittyvistä kipeistä aiheista; esim. koulukiusaaminen, vanhempien sairastuminen, läheisen kuolema, perheväkivalta, syömishäiriöt, lemmikin kuolema. Säveltämiseen liittyy toki myös positiivisia tunteitakin; esim. rakastuminen, vanhemman vakavasta sairaudesta parantuminen, serkun syntymä. On sekä oppilaalle että opettajalle henkisesti helpompaa olla sävellyksen äärellä iloisen tunteen äärellä.

Sanna kertoi myös kokemuksiaan musiikin perusteiden opetusmenetelmien uudistustyöstä. Kuinka opettajan täytyy mennä epämukavuus- ja epävarmuusalueelleen. Kuinka koko työyhteisön pitää sopeutua mupen uudistuksiin. Sanna myös pohdiskeli, minkä verran oppilaalle on hyvä antaa palautetta sävellyksestä / tehdä muutosehdotuksia  ja missä vaiheessa. Lapsen sävellys/sovitus saa kuulostaa lapsen tekemältä. Lapselle täytyy antaa riittävästi aikaa sävellysprosessiin.

Lopuksi Sanna oli tehnyt koosteen Pohjoisen säpe-tiimin pohdinnoista, että mitä/ millaisia asioita lapsi oppii sävellysprosessista.

 

Marja Ervasti: Ilmiöpohjaisia sävellysprojekteja opettajakoulutuksessa

Marja esitteli ilmiöpohjaiseen ryhmäsäveltämiseen liittyvän projektin. Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen aineenopettajaksi opiskelevat opiskelijat osallistuivat Fismen (Suomen musiikkikasvatusseuran) valtakunnallisiin musiikkikasvatuspäiviin vuonna 2015 ja toteuttivat osana yleisöpäivää Musiikkitalolla projektin nimeltä Make music, not war.

Sävellysprojektin keskiössä oli rauhankasvatus. Yhteisöllinen näkökulma ja yleisön mukaan ottaminen musisointiin  oli tärkeä osa suunnitellessa projektin toteutusta ja tärkeän teeman jakamista.

Oulun yliopisto on Unesco-oppilaitos (ASP-Network), ja näin laajemmat kulttuuriset teemat ovat tärkeä osa  ilmaisullisten projektiopintojen sisältöjä. Ilmiön tueksi opiskelijat tutustuivat ajankohtaisiin uutisiin ja tapahtumiin, jotka muuntuvat prosessin edetessä äänellisiksi tuotoksiksi.  Kaikki mahdollinen luova ilmaisu sävellettiin, kuten improvisointiin perustuva SOS-merkki. Projektista kerätyssä palautekirjoitelmissa painottui tulevien säveltämiskasvattajien positiivinen suhde säveltämiseen luonnollisena osana musiikinopetuksen arkea.

Opiskelijapalaute (osa): Säveltäminen voi parhaimmillaan avata täysin uudenlaisen musiikillisen maailman. Säveltäminen tuntuu vähän samalta kuin lapsena leikkiminen: siihen on helppo uppoutua, omista ideoista on helppo innostua, kukaan ei voi lopulta sanoa että voiko säveltää oikein tai väärin, ja omaa sävellysprosessiaan voi itse hallita itse luonnollisimmalla tavalla.

 

Mirja Pohjosenperä: Musikaalin säveltäminen alakoulussa

Pitkäaikaisen työparin Mirja Pohjosenperän ja Laura Ronimuksen yhteisenä projektina on musikaalin säveltäminen alakoulussa. Mukana ovat Lauran kolmosluokka ja Mirjan viitosluokka; yhteensä 55 reipasta ja innokasta oppilasta. Musikaali tullaan suurimmaksi osaksi työstämään MOK-viikolla. Musikaalin aihe tulee liittymään veteen. Tähän mennessä oppilaat ovat kirjoittaneet vesiaiheisia tarinoita ja on harjoiteltu tekstin värittämistä vesiaiheisilla sanoilla. Oppilaille on myös luettu vesiaiheinen satu, johon oppilaat ovat improvisoineet äänimaailman.

Opettajat kokevat, että heidän tärkeä tehtävänsä on ryhmäyttää luokat, virittää oppilaat sopivaan tunnelmaan, opettaa oppilaat kuuntelemaan toisiaan, rohkaista oppilaita käyttämään orkesterisoittimiaan improvisoinnissa. Orkesterisoittimia tullaan käyttämään Pekka ja Susi -tyylisesti esim. haukeen liittyvä soitin sello.  Teoksen lavastukseen ei ole suunniteltu kiinteitä lavasteita, vaan ihmiset toimivat lavasteina. Roolituksiin tullaan mahdollisesti ottamaan ideoita oppilaiden tarinoista. Projektin aikana tullaan mahdollisesti tutustumaan alueen vesistöihin, eri kaloihin, veden kiertokulkuun, vedenhaltijoihin liittyviin tarinoihin, Oulun tervareitteihin, vesiaiheisiin teoksiin esim Moldau ja La Mer.

 

Tita Vester-Mäkinen ja Heli Koivukangas: Lauluja Lapin eläimistä -projektin vaiheet (Tita) ja työtapoja (Heli)

Mukana projektissa ovat Lapin musiikkiopiston Sodankylän toimipisteen MuPe1-ryhmä 16 oppilasta ja MuPe2ab-ryhmä 9 oppilasta. MuPe1-ryhmän kanssa oli tehty äänimaisema tarinaan Pieni kuusi, jossa päähenkilöinä olivat hyväsydäminen Pieni kuusi, Ilkeät koivut, Viisas kivi ja Myrskytuuli. Mukana improvisaatiossa olivat oppilaiden omat akustiset soittimet ja pianisteilla keyboardit, joista kukin valitsi haluamalleen hahmolle sopivat soundin. Ohjeistuksena oppilaita pyydettiin päästämään irti itselle tutuista asioista esim. soittoläksyistä ja kuuntelemaan ja seuraamaan improvisaation aikana tarkasti toisia. Seuraavalla tunnilla listattiin alueen eläimistöä valkotaululle, joiden pohjalta tullaan valitsemaan eläimet, joista sävellyksiä tehdään. Seuraavien tuntien harjoitukset tullaan tekemään kuva inpiraation lähteenä. Käytettävät kuvat ovat Matti Morottajan Saamen kielen alkeiskirjan kuvituksesta.

Projektissa sävellysten sanoitukset tullaan tekemään alakouluopettajien ohjauksessa 1. ja 2.luokissa. Projekti tulee kestämään vuoden 2017 jouluun asti ja tarkoitus on esittää joulujuhlissa uusia sävellyksiä. Mahdollisesti myös muussa konsertissa. Heli kertoi ja soitti myös muutamia Runebergin päivänä Maamme-laulun sanoihin Garagebandin avulla uudelleen sävellettyjä oppilaiden sävellyksiä.

 

Silja Hurtig-Veteläinen: Mupekonsertti

Silja aloitti oppilaiden kanssa sävellysprojektin tammikuussa 2017 ja tavoitteena on mupekonsertti toukokuussa 2017. Lähtökohtana oli käytetty tekniikkaa, jossa jokainen oppilas keksii vuorotellen tarinaan sanan, jonka jälkeen kukin keksii sanalleen rytmin. Silja oli keksinyt kuhunkin tarinaan ensimmäisen sanan mielessään itämaisen asteikon käyttäminen säveltämisessä. Alkusanat olivat Faarao, kameli, aavikolla ja käärme.

Sanojen syntymisen jälkeen oli seuraavalla tunnilla tutustuttu itämaiseen molliin. Sävellystyö oli tehty ketjumaisena säveltämisenä ja syntynyt kappale oli nuotinnettu heti Notion-ohjelmalla. Syntyneisiin kappaleisiin on tarkoitus tehdä kunkin oppilaan soittimille stemmat. Stemmojen teko aloitettiin pianosäestyksen tekemisellä pareittain pianolla. Tähän mennessä oli opittu mm. seuraavia asioita projektin aikana: rytmin keksiminen, itämainen molli, melodian ambitus, partituuri-käsite, sävellyksen jatkaminen omilla ideoilla toisten tekemät melodiat huomioiden, Notion-ohjelman käyttöä.

 

Erja Mesimäki: Säveltäminen mupessa ja muskarissa

Erjan tavoite on tehdä luovaa työtä oppilaiden kanssa perusopetuksen puitteissa. Musiikin perusteiden tunneilla Erja keskittyy yksin säveltämiseen. Muskarilaisten kanssa sävelletään ryhmässä, josta Erjalla on jo pidemmältä ajalta kokemusta.

Keväällä 2017 yhteissäveltämistä on tehty neljässä 5-7-vuotiaiden ryhmässä. Sävellysprojektissa lähdettiin liikkeelle Soili Perkiön laulusta Laululankaa, jossa esitellään neljä elementtiä; maa, ilma, vesi ja tuli. Kukin neljästä ryhmästä sai oman elementtinsä säveltämisen aiheeksi. Ryhmien kanssa lähdettiin liikkeelle saduttamisella ja tehtiin elementtiin liittyvä tarina.

6- ja 7-vuotiaiden ryhmässä lasten tarinan pohjalta syntyi nelisäkeistöinen laulu. Kussakin säkeistössä oli neljä säettä ja kertosäkeessä 2 säettä. Kukin lapsi sai sävellettäväkseen yhden säkeen. Lapset saivat valita sävelikön b-b1 alueelta kolme säveltä käyttäen pianon koskettimistoa. Lapset toimivat hyvin eri tavoin; toiset harkitsivat erittäin tarkoin säveliä valitessaan, toiset taas eivät. Jotkut hoksasivat käyttää myös mustia koskettimia. Erja notatoi lasten melodiat ylös. Sanarytmit vaihtelivat kussakin säkeistössä, joten oli hyvin paljon keskittymistä vaativa haaste keksiä melodiat kaikkiin säkeistöihin.

4-6-vuotiaiden kuvismuskariryhmässä, jossa elementtinä oli ilma, syntyi musiikkisatu ”Trooppinen papukaija rakentaa raketin ja lentää kuuhun”. Tarinan tapahtumat jaettiin neljään kohtaukseen, joihin lapset loivat improvisoiden äänimaiseman. Lapset saivat ensin tutustua laajaan soittimistoon sisältäen myös ”epäsoittimia”, kuten juomapulloja tai puulusikoita. Musiikkisatua luodessa edettiin kohtaus kerrallaan. Lapset valitsivat kuhunkun kohtaukseen sopivat soittimet. Erja luki tarinaa ja lapset keksivät musiikin. Kaikki kohtaukset äänitettiin ja Erja yhdisti palaset Garagebandillä. Kuunneltiin lasten hieno musiikkisatu!

 

Paula Riihimäki: Säveltäminen mupessa ja yleisissä aineissa

Paulan tavoitteena oli normaalin tuntityöskentelyn puitteissa kannustaa ammattiopiskelijoita oman musiikin tekemiseen. Projekti tehtiin yksityistunneilla käyvin ammattiopiskelijoiden kanssa. Paula suunnitteli käyttöönsä loogisesti etenevän materiaalipaketin, jossa eri osa-alueet oli pilkottu pienempiin palasiin. Tavoite oli, että liikkeelle luomistyöhön ei tarvitse lähteä tyhjästä paperista. Materiaalipankin soinnuttamistehtävässä sama melodia soinnutettiin usealla eri tavalla. Annettuun sointukiertoon keksittiin melodia. Annetulle melodialle puolestaan tehtiin useita erilaisia kakkosääniä; yläpuolinen, alapuolinen, kaanonmainen, kontrapunktinen.

Valmiiden tekstien pohjalta sävellettiin melodia eri tavoin; kohotahtisena, aloittaen iskulta tai aloittaen tauolla. Annettuun rakenteeseen (intro, A-osa, B-osa) keksittiin kappale: ensimmäisellä viikolla keksittiin kuhunkin osaan sointukierto, seuraavalla viikolla melodia. Tehtäväpaketista on löytynyt opiskelijoille haastetta mm. melodioiden ja rytmien kirjoittamisessa. Samoin kivankuuloisen soinnun purkamista sointumerkiksi on saanut pohdiskella.

 

Airi Salmela: Säveltäminen mupessa

Airi on tehnyt mupe1-ryhmän kanssa 2-3 tahdin mittaiset minisävellykset seuraavalla metodilla: Airi jakoi oppilaille pieniä post it-lappuja, joihin ensimmäisellä kierroksella kirjoitettiin yksi substantiivi. Toisella kierroksella adjektiivi, kolmannella verbi. Laput kerättiin sanaluokkien mukaan eri astioihin, joista arvottiin biisin sanat jokaiselle, saivat siis itse nostaa itselleen ”arpaliput”. Vähän sama idea kuin Höpön löpön -korttipelissä. Kaikille tuli ennakko-odotusten mukaisesti toinen toistaan pöhlömpiä lauseita (esim. Likainen piano joka haistelee), joihin näytti olevan matala kynnys rakentaa musiikkia. Ryhmän kanssa juteltiin suomen kielen painotuksista ja sanojen rytmeistä sekä taukojen merkityksestä. Kaikki tekivät itsenäisesti oman kappaleen.

Mupe3:n kanssa Airi aloitti soinnuttamaan, suunnitelmana jatkaa kohti isompaa sovitus-/sävellystyötä, joka voi vuoden päästä olla koko kurssin virallinen päättötyö. Ryhmän kanssa on opiskeltu nelisoinnut duuri- ja harmonisessa molliasteikoissa, joiden pohjalta on reharmonisoitu suomalaisia kansanlauluja.

Pohdittiin Pohjoisen seminaarissa yhdessä suuren ryhmäkoon haasteita luovassa tekemisessä. Myös pohdittiin, olisiko hyvä vaihtoehto, jos kaikilla ei ole koskettimistoja käytettävissä, säveltää kappaleita omilla soittimilla. Omilla soittimilla säveltäminen yhdessä luokkatilassa aiheuttaa paljon ääntä, mutta silloin jokainen säveltää itselleen tutun soittimen äärellä.

Mainokset